”KORJAUSVELKA” VAI VELKAA KORJAAJALLE

Viime perjantaina pidettiin katselmus v.-83 rakennetun kerrostalon parvekkeiden huoltoa ja korjausta ajatellen. Olin ostanut talosta sijoitusasunnon ja minut valittiin hallitukseen vahvalla mandaatilla kyseenalaistaessani miltei 300 000€ käyttämistä 21 parvekkeen saneeraukseen. Hanke vaikutti monen muunkin osakkeenomistajan mielestä järjettömältä, sillä olisihan se maksanut miltei viidesosan asuinhuoneistojen arvosta/m2.

Kallis hanke onneksi pysäytettiin yhtiökokouksessa ja nyt oli tarkoitus tehdä arvio järkevistä toimenpiteistä parvekkeiden suhteen.

Paikalle oli saapunut isännöitsijä, osa hallituksesta ja remonttikonsultti.

Ihmettelin remonttikonsultin läsnäoloa jo yhtiökokouksessa ja jatkoin ihmettelyä katselmuksen yhteydessä, sillä isännöitsijä on varsin kokenut ja asioista perillä oleva, samoin hallituksen puheenjohtajalla on myös rakennusalan koulutus ja toimii julkisen sektorin kiinteistöpäällikkönä, ja itse olen rakentanut ja rakennuttanut, eli maksanut palkkaa insinööreille ja timpureille.

Remonttikonsultti aloitti heti tutun litanian, jonka olin kuullut jo vuosia muissakin taloyhtiöissä muiden konsulttien toimesta, että ”talossa on korjausvelkaa ja pitää tehdä sitä ja tätä ja näin ja noin…..” ja hallituksen puheenjohtaja säesti vieressä. Kuulosti siltä, että näiden inssien mielestä rahalla/kustannuksilla ei ole mitään merkitystä korjaushankkeissa. Näin varmaan onkin julkisen sektorin projekteissa, joissa miljardit revitään keskiluokan selkänahasta, mutta paikalla oli korjaushurmoksen pilaamassa minä ja toinen osakas, jotka ihan itse maksavat laskunsa.  

Mieleeni tuli vanha lehtijuttu, jossa Insinööriliitto lanseerasi ”korjausvelan” tiedotteessaan ja sitä on sitten toimittajat käyttäneet ahkerasti sen jälkeen lehti artikkeleissaan, puhuttamattakaan insinööriliiton jäsenistä, joita mitä ilmeisimmin oli nyt mukana katselmuksessakin.

Huomautin, että ei ole olemassakaan mitään ”korjausvelkaa”, vaan ainoastaan velkaa korjaajille. Insinööriliitto oli onnistunut mainospropagandassaan uskottelemaan kansalle mystisen ”korjausvelan” olemassaolon ja, että insinööreiltä pitää tilata hankesuunnitelmia, valvontoja, työnjohtoa , piirustuksia, ym.ym. tai muuten  (lainatakseni Asterixia) ”taivas putoaa niskaan”.

Remonttikonsultille oli luvattu mittava palkkio ja koko konsultoinnin hinta oli alkuperäisessä suunnitelmassa 25000€.

Herääkin kysymys, että miksi? Mitä lisäarvoa remonttikonsultti tuo projektiin? Jos hallitus ja isännöitsijä näkee ja sanoo, että ”tähän pitää laittaa tasoitetta ja maalia päälle”, pitääkö konsultin toistaa vielä sama ja laskuttaa siitä? Joskus konsultointiin on käytetty enemmän rahaa, kuin varsinaiseen korjausurakkaan. 25000€ konsulttipalkkiolla saisi palkattua ammattirakentajan sivukuluineen puoleksi vuodeksi tekemään korjaustyö.

Kun taas konsulttipalkkiolla, talolle ei ole vielä tapahtunut minkäänlaista huoltoa tai korjausta. Konsultin ”korjausvelka” on muuttunut ainoastaan velaksi konsultille ja uhkaa muuttua taloyhtiön osakkaiden velaksi korjaajille.

Ymmärtäisin remonttikonsultin käytön, jos konsultti pystyy esimerkiksi tuomaan huomattavaa säästöä taloyhtiölle tai erityistä teknistä osaamista korjaushankkeissa verrattuna aikaisempaan, ei muuten.

Itse olen tuonut yhtiökokouksissa taloyhtiöille ja niiden osakkeenomistajille monien miljoonien eurojen säästöt, en ”korjausvelkaa”.

Don’t get me wrong… Money for nothing and your konsultit for free